Messuterkut Mansesta

Muutaman vuoden tauon jälkeen oli kiva lähteä katsastamaan Tampereen Kädentaitomessut. Kauniita käsitöitä, hienoa, herkkää, uusia ideoita, tylsää samaa, hauskoja oivalluksia, tarkkuutta, taitoa, kehitystä ja teknistä osaamista, tuttua juttua. Jokaiselta osastolta olisi voinut ottaa kuvan jos toisenkin, oli pro meininki.Hurraa! Eläköön!

Tässä kuvakooste niistä jotka saivat kaivamaan kameran esiin (osa päätyi ostoskassiin asti) Kiitos hyvistä messuista!

image    image

Noi lumiukot olivat niin hauskoja, tahtoo, tahtoo, tahtoo.

image      image

Mielettömän tyylikäs ja taidokas Veera Hämäläisen kierrätysessu, Marttojen kierrätysessukilpailun finaalissa. Nuo raidat ovat purettua trikookudetta. Heijastimista puheenollen….pipossa (Tinkerperi) heijastava printti!

image  image

Korut olivat tänä vuonna karkkia. Pipari joulunodotukseen. Riikka Forsmanin osastolle olisi voinut jäädä naurulomalle. Niin hillittömiä Neiti Pimpula Kissan oivalluksia.

 

imageimage

Nam, nam, nam! Haa! Se on saippua! Onneksi paikalla olivat myös Tallipihan ihanat suklaasiskot tai niistä viis mutta siis nämä suklaatryffelit ovat mulle henkilökohtaisesti The ”VUODEN TUOTE” ( maista ihmeessä tai siis älä maista jos et halua koukuttua)

 

 

 

Kenellä on sydäntä?

imageSiitähän tänä syksynä on puhe. Kenellä on sydäntä sanoa että anna sinä, otetaan sulta pois nyt kun säästetään……sanoa hädässä olevalle että tule tänne, minä autan….sanoa että älä tule, älä pyydä, en voi auttaa….sanoa eri mieltä olevalle että ymmärrän sinua, sinäkin olet oikeassa…….ja monilla meistä sydän särkyy kun tuntuu ettei sittenkään osaa olla ja auttaa tarpeeksi ja oikein.

Sydän on ollut aina minun niinkuin varmaan monen muunkin lempisymboli. Alla olevalla ohjeella on väännetty sydäntä jos mistä ja jos mihin tarkoitukseen, veikkaisin satoja, kaulariipus, rintakoru, kukkakimpunkoriste, lahjapaketin piriste, kortin koriste, enkelinsiivet…..Materiaalina voi käyttää hopeoitua lankaa, rautalankaa, kukkalankaa, kerättyjä metallilanganpätkiä esim. pakkauksista, lisätä punontavaiheeseen tavallista lankaa, vähän nauhanpätkää, helmeä, nappia…..

Kunhan homman oppii niin näitä on kiva vääntää joutoajalla yhtäkkiä vaan siinä istuskellessa, pohtiessa. No eipä näillä maailmaa pelasteta ei vaan joskus tuntuu niin todellakin pirun hyvältä kun saa tehdä jotain pientä, ihan konkreettista, valmiiksi asti.

image image

Ota noin parin metrin pätkä metallilankaa ja kiepauta se kahteen kertaan sormien ympärillä. Jätä toiseen päähän häntää parinkymmenen sentin verran ja toiseen päähän jää loppupätkä langasta.

image  image

Muotoile sormien ympärille muodostuneet ympyrän kehikot yhtä suuriksi ja kieputa lyhyempi lanka niiden ympärille niin että ne yhdistyvät ja toisaalta tukevoituvat. Saat aikaa ympyrän muotoisen kehikon josta roikkuu vielä pidempi lanka. Muotoile ympyrästä sydän.

image image image

Aloita ns. kaaospunonta eli vie lankaa ”sikinsokin” sydänkehikon yli puolelta toiselle. Aina välillä voit kiertää langalla kehikon ympäri jolloin lanka ja edeltävät yliviennit  kiinnittyvät ”turvaan” joihinkin kohtiin reunusta.

image  image

Voit lisätä helmiä tai nappeja loppulankaan ennen päättelyä eli loppukiepautusta. Käytä pihtejä apuna jos sellaiset omistat ja ne on siinä saatavilla ( ilmankin onnistuu). Muista pestä kädet aina metallilankatöiden päätteksi. Sydämellistä vääntöä ja kieputusta!

 

Lökövetimet, ni ihan huippumuotia

Työ tekijänsä palkitsee…vai millähän kliseellä tämän nyt aloittais, oli nimittäin hikinen urakka. Heti kun näin Outi Les Pyyn sivuilla tuon kuvan Maison Martin Margielan vetement jeanseistä niin tiesin että on pakko kokeilla. Ekaks yritin ihan suoraa kopioo vaan ei kyllä istunut muuta kuin järki päässä. Kuten kuvasta näkyy niin Reginakin yritti järkeillä vaan ei me tajuttu.

image  image

 

Jätin asian muhimaan ja muutaman päivän päästä tajusin että minulla, jo teinistä asti haaremihousuja fanittaneella, oli nyt elämäni tilaisuus tehdä farkusta aivan uniikit lököpökät. Otin pinterestistä haaremihousujen peruskaavan ja tein lakanasta mallin. Sitten töihin ja sitähän riitti. Palaa, saumaa ja siksakkia.Vyötäröosuus meni uusiks kolme kertaa. Huh huh!

image  image

Lopputulokseen olen äärimmäisen tyytyväinen. Nyt tuli niin hienot. Ylpeänä esittelin niitä musamiehelle ” Aika oudot (mun ilme!?!) tai siis villit tai jotenkin kummallisesti toi jalkoväli roikkuu” Ja kysymykseen voiko näitä pitää niin vastaus oli että ei oikein voi. HA! Ei tartte mulle alkaa avautuu. Kyllä mä sanon että sanomunsanoneen niin on kyllä outo tyyppi ja ihan aina ihan väärät mielipiteet.

image  image  image

 

Vieraana Rouva Pinkki, iik miten ihanaa!

Kun Taitokeskuksen puille ja pöydille ilmestyy jotain syötävän ihanan näköistä, huolella tehtyä ja vaivalla väkerrettyä niin kaiken takana on nainen lempinimeltään Rouva Pinkki.

”Olen 43-vuotias käsityönharrastaja. Innostuin kangaspuilla kutomisesta noin 20-vuotta sitten. Kankaanpään Taitokeskuksessa Anja on opettanut minulle kaikenlaista mitä kangaspuilla pystyy kutomaan. Minua on aina kiinnostanut kokeilla erilaisia materiaaleja töihini. Niissä on kuitenkin yksi yhteinen piirre väri pitää olla pinkki tai aniliininpunainen. Värikarttani on siis aika yksipuolinen. Taitokeskuksen joustavuus ja Anjan apu ongelmien tullen antavat mahdollisuuden kokeilla erilaisia tekniikoita kutomisessa vaikka en kangaspuiden sielunelämästä kaikkea ymmärräkkään. Olen myös todella innostunut tekemään paperinarusta tai fanttilangasta erilaisia töitä. Minulla pitää olla aina kangaspuissa jokin työ kesken tai elämä tuntuu puolinaiselta.Mikä parasta Taitokeskuksessa tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja ideat kulkevat ystävältä ystävälle omissa lempiväreissä.Kesäiltapuhteena on leikata vanhoja farkkuja matonkuteeksi. Toiveena on yhdistää ne tietysti jonkun pinkin kuteen kanssa olohuoneen ihanaksi matoksi!”

Iik! Farkkua ja pinkkiä, tuskin maltan odottaa my dear Lady Pink. Kiitos.

    image  image       

 

 

 

 

 

Liimaako kuuma?

Mie en ymmärrä, enkä mie ossaa vai mikä hiivatti tässä mättää? Kuumaliima??? ja pari huutomerkkiä !!!! Miten sitä käytetään? Vuonna aloitus ostin halpispyssyn, ei tullut liimauksista mittään. Opistoaikana olin teatterissa työharjoittelussa ja käytin waltawaa huipputykkiä, kyllä pysy ja kyllä palo sormet ( ihan vaan vähän vaan tosta painan ja korjaan). Työhuoneelle liimapyssyä hankkiessani, yritin kartoittaa mahdollisimman monipuolisesti eri vaihtoehtoja (niitä ei ole?), hinta-laatusuhdetta ( tä?) ja lopulta ostin sen mikä käteen sattui tarpeen hetkellä. Liimasin muovikorkkeja, ei pysy, posliinia, ei yhtä hyvä kuin cerafit, kangasta lasiin, niin ei ei ei. Kauhee kökkö tai ihan liian vähän.  Kysyn fiksummilta ??? ”Joo ei  ne tahdo pysyä”, ”Sulla on hepponen pyssy” ”Se on liimasta kiinni”. APUA APUA APUA! Oikeesti pliis kertokaa!

No tämmöset nahkakukat on nyt kuumaliimattu rintanapin päälle ja toistaseks pysyy. Tää oli muuten kiva ohje ja helppo. Mun mielestä tosta ommellusta hapsusta tuli aika söpö ja paksumpi nahka jäikin yksinkertaisiksi suikaleiksi, mutta jos hapsu on liian ohut ja pitkä niin pakkaa tuleen ympyrään rakoa (alin kuva)

image

imageimage